Alaselkäkipu on  erittäin yleinen vaiva. On tutkittu että jopa 80 % suomalaisista tulee kokemaan elämänsä aikana ainakin yhden kipujakson alaselässään. Mistä on oikein kyse ja mitä asialle pitäisi tehdä?

Voimakas kipu

Alaselkäkipu voi olla äärimmäisen häiritsevää. Pahimmillaan se salpaa hengityksen, ja liikkumisesta ja paikallaan olosta tulee hetkeksi täysin mahdotonta. Silmissä sumenee ja huoli omasta terveydestä ja selän kunnosta nousee väkisinkin ajatuksiin.

Mistä johtuu

Selkäkivut voidaan karkeasti jakaa epäspesifiin/hyvänlaatuiseen alaselkäkipuun, jolla on hyvä paranemisennuste, ja spesifiin alaselkäkipuun, jolloin lääkäri tekee jonkin tarkan diagnoosin selkäsairaudesta tai hermon puristuksesta. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluu vain 5-10% alaselkäkivuista, ja loput ovat epäspesifejä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että selästä ei löydy sellaista patologista tai rakenteellista muutosta, joka aiheuttaa kivun. 

Epäspesifi alaselkäkipu on pääsääntöisesti lihasten tai muiden pehmytkudosten toiminnan muutoksesta johtuvaa. Näitä toiminnallisia muutoksia ei pystytä perinteisillä röntgenillä tai MRI laitteella tutkimaan, ja siksi nykyään selkä kuvataan vain siinä tapauksessa jos lääkäri haluaa varmistaa jonkin asian.

Yleensä alaselkäkivut alkaa jonkin arkisen puuhastelun yhteydessä, kuten hampaiden pesu, pihatöiden tekeminen tai joku viaton kiertoliike. Se paikallistuu alimpien kylkiluiden ja pakaran alaosan väliin. Kipu voi olla mekaanista, jolloin tietty liike aiheuttaa aina saman kiputuntemuksen, tai kipu voi voimistua hiljalleen päivän aikana työn ja normaalin arjen tapahtumissa.

 

Epäspesifejä alaselkäkipuja on yleisimmillään 35-60 vuoden iässä. Puolet heistä, kenellä on nyt kipua, kokee uuden selkäkipujakson vuoden päästä. Yleensä kipujaksot kestää joitakin viikkoja tai muutaman kuukauden. 

Pelottaa

Huoli omasta terveydestä on tietenkin käsinkosketeltava. Kipu voi joskus olla jo sietämätöntä, ja ajatuksiin nousee väkisinkin kauhukuvia ja pelkoja. Tämä on täysin normaalia ja inhimillistä. Pelko kuitenkin aiheuttaa liikkumisen rajoittumista, ja vähentynyt liike ylläpitää epäspesifiä alaselkäkipua. 

Ennen selkäkipuja on hoidettu eri tavalla kuin nykyään, ja ohjeistukset on ollut erilaiset. Näillä “vanhoilla ohjeilla” voi joskus jopa hidastaa selkäkivun parantumista, kuten vuodelevolla. Myös omat uskomukset selkäkivun aiheuttajasta ja sen hoitokeinoista voi olla hidastavia tekijöitä. 

Näissä kahdessa on voimakkaasti liikkumisen pelon aiheuttamia vaikutuksia. Kun pelottaa kävellä korttelin ympäri, kenkiä ei tule laitettua jalkaan ja aika kuluu kotona. 

Miksi fysioterapiaan?

Fysioterapiassa tutkitaan ajan kanssa ja pohditaan mikä osa-alue  kaipaa parannusta. Se voi olla voima, tai toisesta ääripäästä rentoutus. Se voi olla jokin fyysinen ominaisuus, liikkeen oikea-aikaisuus tai liikkeen hallinta. Yhtälailla ongelma voi olla ajatukset, uskomukset ja pelot, jolloin fysioterapiassa keskitytään sellaisiin haasteisiin ja harjoitteisiin joilla pystytään luomaan uusia uskomuksia ja luottamusta omaa kehoa kohtaan. 

Kotiohjeita

Epäspesifi alaselkäkipu kaipaa yleensä kevyttä liikettä. Se voi olla rauhallista kävelyä, kevyttä kotijumppaa, pihatöitä tai jotain muuta mikä on itselle mielekästä. Vaikka selässä tuntuisikin lievää kipua, liikkumista ei tarvitse lopettaa. Oiretta saa tuntua, mutta jos pystyt liikkumaan normaalisti, voit jatkaa huoletta. Jos kipu yltyy niin voimakkaaksi että liikkuminen muuttuu jäykäksi ja hankalaksi, pidä taukoa sen aikaa että kipu rauhoittaa ja kokeile liikkumista uudelleen.

 

HARJOITTELUOPAS

Nettisivuillani on opas, mitä voit vapaasti hyödyntää selkäongelmien kanssa. Kokeile, miltä liikkeet tuntuu. Tapahtuuko olotilassa mitään muutosta viikon tai kahden viikon harjoittelun aikana? 

Tilaa uutiskirje

Haluan antaa sinulle lisää tietoa kehon tavallisimmista vaivoista, niiden omahoito-ohjeista ja kerron lisää kehon monimuotoisesta toiminnasta. 

Liity postituslistalle, ja lähetän sinulle sähköpostia noin kerran kuussa.

Vieritä ylös